Myanmarin sotilasjuntan vangin, Aung San Suu Kyin, vapauttaminen on saanut maailmalla varovaista kiitosta. Vapautusta ei voikaan pitää merkkinä entisen Burman sotilasjuntan pehmeydestä. Päinvastoin. Suu Kyi joutuu miettimään jokaista sanaansa tarkkaan, ettei hän päätyisi uudelleen kotiarestiin.
Myanmar eli entinen Burma on eksoottinen Kaakkois-Aasian maa, jonka buddhalainen kulttuuri ja kovaotteinen sotilaskuri herättävät kummalla tavalla monien länsimaisten ihmisten kiinnostusta. Kun punakaapuiset munkit lähtivät kymmenin tuhansin osoittamaan mieltään sotilasjunttaa vastaan syksyllä 2007, tukimielenosoituksia pidettiin Suomessakin. Solidaarisuusinnossa työpaikoille tultiin punaisessa paidassa.
Ei siis ihme, että maailman tunnetuimman mielipidevangin tittelin saaneen Aung San Suu Kyin vapautus on hyvä uutinen. Suu Kyin henkilökohtaisille faneille ja kannattajille. Ihmisoikeuksien ja demokratian puolustajille. Myanmarin luonnonrikkauksia hamuaville kansainvälisille sijoittajille. Muuttuvatko maailman kovaotteisimpiin kuuluvan maan kasvot niin ihmisystävällisiksi, että sen kanssa voi vihdoin puristaa kättä?
Juntta on voimansa tunnossa
Suu Kyi esiintyi helpottuneena, mutta varovaisen oloisena puhuessaan vapautuksen jälkeen sadoille kannattajilleen kotinsa ulkopuolella Yangonissa eli entisessä Rangoonissa. Moni ihmetteli, miksei hän arvostellut kärjekkäämmin sotilaita, jotka olivat teljenneet hänen 15 vuodeksi vankeuteen, estäen mm. tapaamiset Britanniassa asuvien lasten kanssa. Sen sijaan hän ojensi rauhan kättä vangitsijoilleen.
Aung San Suu Kyi puhui kannattajilleen NLD -puolueensa päämajassa Yangonissa sunnuntaina.
Suu Kyillä on syynsä olla varovainen. Itse vapautustapahtuma kertoo osin siitä, että sotilasjuntta tuntee olevansa vahvasti vallan kahvassa. Vapautusta on pidetty merkkinä siitä, että kenraalit eivät koe oppositiojohtajaa enää minkäänlaisena uhkana. Suu Kyin NLD-puoluekaan ei ole enää uhka. Se boikotoi valheellisina pitämiään vaaleja, mistä syystä se lakkautettiin.
Marraskuun alun vaaleilla juntta on siirtämässä valtaa itse hyväksymilleen puolueille - edustajille, jotka ovat vaihtaneet sotilaspuvun longyihin, perinteiseen miesten saronkiin. Kenraali Than Schwetä tyynnyttää moni seikka. Armeija vaikuttaa tällä hetkellä uskolliselta vanhalle kenraalille. Oppositio on vaalien laillisuutta koskeneen kiistelyn takia hajanainen. Osa lukuisista etnisistä vähemmistöistä on saatu solmimaan rauhansopimuksia armeijan kanssa.
Maailma on muuttunut vankeusaikana
Niin Myanmarissa kuin maan ulkopuolellakin arvaillaan nyt kuinka näkyvän poliittisen roolin pitkään päivänpolitiikan ulkopuolella ollut Suu Kyi ottaa. Toistaiseksi oppositiojohtaja on sanonut kuuntelevansa herkällä korvalla mitä hänen kannattajansa tahtovat. Vankeusvuosinaan hän on pystynyt pitämään ulkomaailmaan vain rajoitettua yhteyttä, ja on jo hämmästellyt mm. kännyköiden yleisyyttä.
Arvailujen varassa on myös se, aiheuttaako vapautus uusia säröjä perinteisissä valtapiireissä. Herättävätkö Suu Kyin sovinnolliset puheet mahdollisesti pinnan alla ollutta kapinaa joissakin hallintoa edustavissa ihmisissä.
Aung San Suu Kyi voitti edelliset parlamenttivaalit vuonna 1990 pitkälti siksi, että hän on Burman kansallissankarin, maan itsenäisyyden isänä pidetyn Aung Sanin tytär. Myös äiti oli tunnettu diplomaatti. Suu Kyi oli tullut vuonna 1988 kotimaahansa tapaamaan sairasta äitiään ja sattui keskellä nousevaa opiskelijoiden demokratialiikettä. Hän voitti kahdessa vuodessa kovassa poliittisessa kurissa elävien burmalaisten sydämet.
( AP Graphics Bank )
Burman kenraaleille hän pysyi kuitenkin aina sydämensä vieraalle vallalle myyneenä ja siksi sopimattomana valtaan. Olihan hän mennyt vuonna naimisiin brittiläisen Tiibet-tutkijan kanssa ja asettunut asumaan Oxfordiin.
Suuri henkilökohtainen uhraus
Aung San Suu Kyin kotiarestikierre alkoi jo hieman ennen vuoden 1990 vaalivoittoa. NLD sai yli puolet äänistä, mutta vaalitulos mitätöitiin. Seuraavana vuonna hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta vuodesta 1962 asti hallinnut juntta ei hellittänyt otettaan. Suu Kyi on tosin vapautettu kotiarestista lyhyiksi ajoiksi esimerkiksi vuosina 1995 ja 2002. Molemmilla kerroilla kannattajia innostaneet julkiset esiintymiset johtivat siihen, että vapaus päättyi lyhyeen.
Suu Kyille henkilökohtaisesti vapauden täytyy olla todella iso asia. Hän odottaa varmasti mm. Britanniassa asuvien lastensa tapaamista. Nuorempi poika, Kim Aris, odotti vapautusta Bangkokissa jonottamalla monasti evättyä viisumia Myanmariin. Hän tapaa äitinsä ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen, jos saa viisumin.
Koko vapautusuutinen näyttää toistaiseksi tuoneen rauhankyyhkyn sulan Myanmarin sotilasjuntan hattuun, mutta vaatii lisää aikaa ennen kuin voidaan arvioida johtaako yhden oppositiovangin vapautus maassa suurempaan muutokseen. Tarvitseeko Myanmarin johto myös eri arvomaailman omaavien länsimaiden tukea, vai riittääkö kumppanuus Kiinan kanssa?
Sari Taussi
Kirjoittaja on YLE Uutisten ulkomaantoimittaja
No comments:
Post a Comment
Note: only a member of this blog may post a comment.