Myanmarin oppositiojohtajan Aung San Suu Kyin oikeudenkäynti on tuomittu laajalti poliittisena ja maan ensi vuoden vaalien uskottavuutta horjuttavana. EU uhkaa Myanmaria uusilla pakotteilla, ja vastatoimia ovat vaatineet myös muut.
EU:n nykyiset pakotteet Myanmaria vastaan
- EU kielsi vuonna 1996 aseiden myynnin Myanmariin.
- Lisäksi Myanmariin myytyjen aseiden kuljettaminen EU:n alueen kautta kiellettiin.
- Kielto koskee kaikkia välineitä, joita voidaan käyttää maan kansalaisia vastaan.
- Vuonna 2007 pakotteita kohdistettiin yli 1 200:aan myanmarilaiseen yritykseen.
- EU asetti yrityksille viisumirajoituksia ja jäädytti niiden varoja.
- Huhtikuussa näitä rajoituksia laajennettiin kattamaan sotilasjunttaa ja sen tukijoita.
- Ranska ehdotti tiistaina pakotteita, jotka kohdentuisivat Myanmarin tärkeimpiin vientituotteisiin, eli puuhun ja rubiineihin.
- Myös Yhdysvallat, Australia, Kanada ja Japani ovat asettaneet Myanmarille pakotteita.
- Useimmat Aasian maat ovat pitäneet yllä suhteita Myanmariin; Kiina ja Intia ovat olleet vaitonaisia Suu Kyin pidätyksistä.
EU:n puheenjohtajamaa Ruotsi tuomitsee Suu Kyin tuomion ja sanoo, että EU ryhtyy kohdennettuihin toimiin Myanmarin sotilasjunttaa vastaan.
EU aikoo kiristää Myanmarin vastaisia talouspakotteita. Boikottilistalle aiotaan lisätä 10-15 myanmarilaista valtion omistamaa yhtiötä. Sen jälkeen pakotteiden piirissä on kaikkiaan noin 60 yritystä. EU:n uusien pakotteiden odotetaan astuvan voimaan tämän viikon perjantaina.
Sotilasjuntan päätös on tuomittu maailmalla laajalti: EU aikoo kiristää pakotteita, ja Yhdysvallat vaatii Suu Kyin vapauttamista. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon sanoo, että hän on hyvin pettynyt päätökseen. Lisäksi Nobel-palkittu arkkipiispa Demond Tutu arvosteli päätöstä. Tutun mukaan päätös oli laiton ja vääristelty. YK:n turvallisuusneuvosto aikoo kokoontua ensi tiistaina keskustelemaan Myanmarin ja Suu Kyin tilanteesta.
EU-johtajat samoilla linjoilla
Ranskan presidentin Nicolas Sarkozy kehottaa EU:ta reagoimaan nopeasti "brutaaliin ja epäoikeudenmukaiseen" tuomioon ja määräämään Myanmarille uusia pakotteita. Pakotteiden pitää hänen mielestään kohdistua erityisesti Myanmarille tuloja tuoviin tuotteisiin, kuten puuhun ja rubiineihin. Myös Hollanti sanoo tukevansa pakotteita.
Britannian pääministerin Gordon Brown vaatii, että YK:n turvallisuusneuvosto määrää Myanmarin sotilasjuntalle maailmanlaajuisen asesaarron. Brownin mukaan oikeudenkäynti oli tekaistu ja sen tarkoitus oli estää Suu Kyitä osallistumasta ensi vuoden vaaleihin. Saksan ulkoministerin Frank-Walter Steinmeierin mukaan tuomio osoittaa, miten vähän Myanmarissa noudatetaan perusoikeuksia.
USA vaatii Suu Kyin vapauttamista
Yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin mukaan Suu Kyitä ei olisi pitänyt lainkaan tuomita ja Yhdysvallat vaatii vapauttamaan hänet. Yhdysvallat vaatii Myanmaria vapauttamaan myös yhdessä Suu Kyin kanssa tuomitun John Yettaw'n sekä yli 2 000 muuta poliittista vankia.
Clinton sanoo Yhdysvaltojen olevan huolissaan terveysongelmista kärsivän Yettaw'n saamasta seitsemän vuoden vankeustuomiosta.
Malesian ulkoministeri Anifah Aman sanoo kutsuvansa hätäkokoukseen Kaakkois-Aasian maiden Asean-järjestön, johon myös Myanmar kuuluu. Hän sanoo olevansa pettynyt siitä, että oikeus tuomitsi Suu Kyin ja vaatii tämän vapauttamista. Anifah huomauttaa, että tuomion myötä Suu Kyi ei voi osallistua ensi vuoden vaaleihin, joiden tulisi olla vapaat ja rehdit. Myös Indonesian hallitus sanoo olevansa hyvin pettynyt tuomiosta.
Myanmaria arvostellaan myös Aasiassa
Australian ulkoministeri Stephen Smith on niin ikään tyrmistynyt tuomiosta ja vaatii Myanmaria vapauttamaan Suu Kyin heti ja ehdoitta. Norjan ulkoministerin Jonas Gahr Støre pitää tärkeänä, että kansainvälinen yhteisö reagoi tuomioon.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tuomitsee oikeudenkäynnin häpeällisenä poliittisena teatterina. Human Rights Watch suomii poliitiseksi kutsumaansa tuomiota vallan väärinkäytöksi.
Japanissa noin sata ihmistä on osoittanut Myanmarin lähetystön edustalla mieltään Suu Kyin vapauttamisen puolesta. Mielenosoittajista monet ovat myanmarilaisia pakolaisia.
Kansainvälinen yhteisö on yrittänyt painostaa Myanmarin sotilasjohtoa 1980-luvun loppupuolelta asti.
AFP, Reuters, DPA, AP
