Friday 31 July 2009

Aung Sang Suu Kyin oikeudenkäynti lykkääntyy

STT–Reuters–AFP

                                Cheryl Ravelo / REUTERS
Mielenosoittaja pitelee Aung San Suu Kyin kuvia Filippiineillä Manilassa Myanmarin suurlähetystön edustalla järjestetyssä protestissa tänään.


Rangoon. Myanmarin (ent. Burma) oikeus on päättänyt lykätä päätöstä siitä, joutuuko oppositiojohtaja Aung Sang Suu Kyi vankilaan.

Tuomio annetaan ensi kuun puolenvälin tienoilla, kertoivat ulkomaiset diplomaatit ja Suu Kyin asianajajat.

Tuomiota odotettiin alun perin tänään. Tuomarin kerrottiin lykänneen päätöstä, koska oikeus halusi vielä pohtia tarkemmin lainopillisia ongelmia. Toimittajia ei ole päästetty seuraamaan oikeudenkäyntiä.

Suu Kyi on syytteessä kotiarestin sääntöjen rikkomisesta. Hänet voidaan tuomita viiden vuoden vankeusrangaistukseen.

Suu Kyi joutui syytteeseen, kun amerikkalaismies ui järven poikki hänen talonsa rantaan. Sotilasjuntta syyttää Suu Kyitä amerikkalaismiehen suojelusta. Myös amerikkalaismiestä uhkaa vankeustuomio Myanmarissa.

Monday 27 July 2009

Aung San Suu Kyin oikeudenkäynti päättymässä

Mellakkapoliisit vartiossa Yangonin Insein-vankilaan johtavalla tiellä tänään Myanmarissa.

Oikeudenkäynti oppositiojohtaja Aung San Suu Kyitä vastaan lähenee loppuaan Myanmarissa (entisessä Burmassa). Enimmäkseen suljettujen ovien takana käydyn oikeudenkäynnin oli määrä päättyä maanantai-iltana tai tiistaina.


Suu Kyin asianajajien mukaan oikeusistuin antanee tuomionsa kuitenkin vasta kahden tai kolmen viikon päästä. Oppositiojohtajaa uhkaa viiden vuoden vankeusrangaistus.

Suu Kyitä syytetään kotiarestinsa sääntöjen rikkomisesta. Syyte nostettiin, kun hänen luonaan vieraili toukokuussa luvatta amerikkalaismies.

Myös mies ja Suu Kyin kaksi avustajaa ovat syytteessä.

Suu Kyi on viettänyt suurimman osan viimeisistä 20 vuodesta vankeudessa tai kotiarestissa. Uusin oikeudenkäynti on tuomittu maailmalla laajasti. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Myanmaria hallitseva sotilasjuntta haluaa Suu Kyin vankilaan, jotta hän ei voi osallistua ensi vuodeksi luvattuihin vaaleihin.

27.7.2009 10:54

Päivitetty: 27.7.2009 15:01
STT–AFP

Amnesty myönsi Suu Kyille ihmisoikeuspalkinnon

Helsingin Sanomat
27.7.2009 12:22

Amnesty International myöntää Myanmarin oppositiojohtajalle Aung San Suu Kyille Ambassador of Conscience –palkinnon. Palkintoa kuvaillaan ihmisoikeusjärjestön suurimmaksi kunnianosoitukseksi. Irlantilaisyhtye U2 julistaa palkinnon virallisesti konsertissaan Dublinissa tänä iltana.

Myanmaria (entistä Burmaa) johtava sotilasjuntta syyttää Suu Kyitä parhaillaan oikeudessa kotiarestinsa rikkomisesta. Amnesty toivoo, että palkinto painostaisi junttaa luopumaan kovimmista rangaistuksista.

Juntta syyttää Suu Kyita siitä, ettei tämä ajanut asunnolleen uinutta amerikkalaismiestä heti matkoihinsa. Oppositiojohtajaa voi uhata sen vuoksi jopa viiden vuoden vankeusrangaistus.

Suu Kyi on viettänyt 14 vuotta kotiarestissa viime 20 vuoden ajan.

Friday 24 July 2009

Myanmarin oppositiojohtajan oikeudenkäynti jatkuu maanantaina

                                                                      kuva:KNM
Myanmarin eli entisen Burman oppositiojohtajan Aung San Suu Kyin puolustus on tänään perjantaina antanut loppulausuntonsa oikeudelle. Oikeuskäsittelyn on ilmoitettu jatkuvan maanantaina, jolloin syyttäjä esittää oman lausuntonsa.

Aung San Suu Kyi kertoi puhemiehen välityksellä olevansa erittäin pettynyt oikeudenkäynnin venyttämiseen. Koska syyttäjän loppulausunto siirrettiin viikonlopun yli, syyttäjä saa kaksi päivää lisäaikaa lausuntonsa valmisteluun.

Useat kansainväliset tahot ovat oikeudenkäynnin alla vedonneet Myanmarin sotilasjunttaan Aung San Suu Kyin vapauttamiseksi. Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton sanoi torstaina, että Yhdysvaltojen ja Myanmarin suhteiden tulevaisuus riippuu Suu Kyin kohtalosta.

Maailman vaatimukset vaikuttavat kuitenkin kaikuneen kuuroille korville. Perjantaina mikään ei viitannut siihen, että juntta suostuisi vapauttamaan oppositiojohtajan.

- Aung San Suu Kyi valmistautuu pahimpaan, sanoi yksi hänen asianajajistaan torstaina uutistoimisto Reutersille.

64-vuotiasta Aung San Suu Kyita syytetään kotiarestisääntöjen rikkomisesta, koska yhdysvaltalainen mies oli vieraillut uimalla Suu Kyin rantatalossa. Jos Suu Kyi todetaan syylliseksi, häntä odottaa viiden vuoden vankeusrangaistus erittäin ankeissa vankilaoloissa.

Käsittelyn piti päättyä jo tänään perjantaina, mutta syyttäjän puheenvuoro lykättiin maanantaille.

Oikeuden piti alun perin antaa päätöksensä jo heinäkuun 10. päivä, mutta tuomioistuin siirsi oikeudenkäynnin loppulausunnot heinäkuun loppuun. Aung San Suu Kyin tuomiota odotetaan elokuussa.

Reuters, AP, YLE Uutiset

Thursday 23 July 2009

Clinton vaati Asean-maita painostamaan Pohjois-Koreaa

Kuva: Francis R. Malasig / EPA

Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton vaatii Kaakkois-Aasian maita noudattamaan Pohjois-Korean vastaisia pakotteita ja painostamaan Pohjois-Koreaa lopettamaan ydinohjelmansa. Hänen mielestään Pohjois-Korea käyttäytyy kuin kuriton lapsi.


Clinton osallistui Kaakkois-Aasian maiden järjestön Aseanin ja sen kumppanuusmaiden kokoukseen Thaimaan Phuketissa. Clintonin mukaan Aseanilla on tärkeä osuus Pohjois-Korean painostuksessa.

Clinton ilmaisi huolensa Pohjois-Korean ja Myanmarin mahdollisesta ydintekniikan vaihdosta. Myanmarin ulkoministeri Nyan Winin mukaan maa tottelee YK:ta Pohjois-Korealle määrättyjen pakotteiden osalta.

Investointihanat aukeavat kun Suu Kyi on vapaa.

Kymmenjäsenisen Asean-järjestön ongelmavaltio Myanmar eli entinen Burma oli vahvasti esillä Clintonin vierailulla. Clinton vaati Myanmaria kunnioittamaan ihmisoikeuksia, vapauttamaan oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin sekä järjestämään vapaat vaalit ensi vuonna.

Tällä hetkellä vangittuna olevan Suu Kyin vapauttaminen olisi Clintonin mukaan tärkeä askel Myanmarin ja Yhdysvaltojen suhteiden kannalta.

- Se avaisi Yhdysvalloille paljon mahdollisuuksia laajentaa suhdetta Myanmarin kanssa, myös investoinnit tulisivat kysymykseen.

Toukokuussa presidentti Barack Obama jatkoi Yhdysvaltojen investointikieltoa Myanmariin yhdellä vuodella. Investointikielto asetettiin vuonna 1997.

Suu Kyin oikeudenkäynti on venynyt.

Oppositiojohtaja Aung San Suu Kyitä vastaan käytävä hämäräperäinen oikeudenkäynti on pitkittynyt. Ennakkotietojen mukaan käsittelyn loppulausunnot luettaisiin perjantaina.

64-vuotiasta Suu Kyita syytetään oikeudessa kotiarestisääntöjen rikkomisesta. Hän joutui syytteeseen, kun yhdysvaltalainen mies oli vieraillut uimalla Suu Kyin rantatalossa. Syyte nostettiin juuri ennen kuin Suu Kyin pitkään jatkunut kotiaresti olisi päättynyt.

Oikeudenkäynnin tarkoitukseksi on arveltu Suu Kyin pitämistä arestissa tai vangittuna ensi vuodelle luvattujen vaalien yli. Oppositiojohtaja on viettänyt kotiarestissa lähes 14 vuotta 20:stä viime vuodesta.

Aung San Suu Kyi on Myanmarin opposition kansainvälinen keulakuva, mutta maassa arvioidaan kuitenkin olevan yli 2000 poliittista vankia.

Reuters, AFP, YLE Uutiset

USA: Pohjois-Korea välittää ydinteknologiaa Myanmariin


STT–AFP–Reuters

Bangkok. Yhdysvallat epäilee Pohjois-Koreaa ydinteknologian välittämisestä Myanmariin (entinen Burma). Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton sanoo, että Yhdysvallat on huolissaan maiden sotilaallisesta yhteistyöstä.

Clinton tapaa tänään Kiinan, Japanin, Etelä-Korean ja Venäjän ulkoministerit Thaimaassa. Keskustelujen odotetaan keskittyvän Pohjois-Korean kiisteltyyn ydinohjelmaan.

Diplomaattilähteiden mukaan Yhdysvallat ehdottaa lisäpakotteita Pohjois-Koreaa vastaan, jos maa ei luovu ydinohjelmastaan.

Tuesday 21 July 2009

Vuosisadan pisin auringonpimennys ylittää Aasian ensi yönä

Kuva:KNM
Miljoonat aasialaiset todistavat ensi yönä 2000-luvun pisintä täydellistä auringonpimennystä. Pimennys etenee Intiasta itäänpäin useiden Aasian maiden yli kohti Tyyntämerta.

Pimennys alkaa keskiviikkona aamunsarastuksen jälkeen Intian Khambatinlahdelta Mumbain pohjoispuolelta. Pimennys liikkuu itään Intian, Nepalin, Burma(Myanmarin), Bhutanin ja Kiinan yli. Viimeisen kerran pimennyksen voi nähdä Kiribatiin kuuluvalta Nikumaroron saarelta eteläisellä Tyynellämerellä.

Suuria alueita Kiinasta ja Intiasta pimenee täysin muutamaksi minuutiksi. Täydellisen pimennyksen arvioidaan kestävän 6 minuuttia 39 sekuntia. Edellinen täydellinen pimennys nähtiin elokuussa 2008, ja se kesti kaksi minuuttia 27 sekuntia.

Tarkka pimennyksen alkamisaika on keskiviikkoaamuna kello 3.53 Suomen aikaa. Suomesta pimennystä ei voi nähdä.

Pimennys houkuttelee katsojia

Tuhannet harrastelijat ja tiedemiehet ovat matkustaneet pimennystä edeltävinä päivinä Aasiaan paikkoihin, josta täydellisen pimennyksen voi nähdä. Matkatoimistot ovat järjestäneet erityisiä auringonpimennysmatkoja.

Auringonpimennys on herättänyt myös pelkoja.

Myanmarilainen astrologi ennustaa purkauksen aiheuttavan sotia ja luonnonkatastrofeja useiden kuukausien ajaksi.

Joillakin Intian alueilla raskaana olevia naisia on kehotettu pysyttelemään sisätiloissa suojassa vaarallisilta säteiltä.

Astronomit tutkivat koronaa

Astronomeille pimennys tarjoaa tilaisuuden tutkia Auringon koronaa eli valkohehkuista kehää Auringon ympärillä miljoonan kilometrin päässä pinnasta.

Astronomit tutkivat muun muassa koronassa esiintyviä aaltoja ja pinnalla tapahtuvia auringonpurkauksia.

Myös muut luonnonilmiöt kiinnostavat pimennyksen aikana: eräs tutkimusryhmä on saapunut intialaiseen Taregnan kylään tutkimaan lintujen käyttäytymistä äkillisen pimeyden yllättäessä.

AP

Sunday 19 July 2009

Myanmar pidätti oppositiomielisiä


Kuva: http://www.irrawaddy.org/bur/
Myanmarin sotilashallitus on pidättänyt vähäksi aikaa parikymmentä opposition aktivistia. Henkilötietojen tarkastuksen jälkeen heidät päästettiin kuitenkin vapaaksi.

Välikohtaus alkoi kun opposition kannattajat marssivat tervehdyskäynnille maan itsenäisyyden isänä pidetyn Aung Sanin hautamuistomerkille maan suurimmassa kaupungissa Yangonissa. Aung San joutui tasan 62 vuotta sitten salamurhan uhriksi.

Myanmarin opposition nykyinen keulahahmo Aung Sanin tytär Aung San Suu Kyi on parhaillaan oikeudessa syytettynä kotiarestisäännösten rikkomisesta. Suu Kyi oli osoittanut vieraanvaraisuutta amerikkalaismiehelle, joka oli uinut salaa kanavia pitkin hänen kotitaloonsa Yangonissa.

Länsimaiden mielestä syytteet ovat tekaistuja ja Aung San pitäisi vapauttaa.

DPA

Saturday 11 July 2009

Aung San Suu Kyin oikeudenkäyntiä venytettiin jälleen

Myanmarin eli entisen Burman oppositiojohtajan Aung San Suu Kyin oikeudenkäyntiä on päätetty jälleen venyttää. Alun perin oikeuden piti antaa päätöksensä perjantaina, mutta tuomioistuin päätti siirtää oikeudenkäynnin loppulausunnot heinäkuun loppuun.

64-vuotiasta Aung San Suu Kyita syytetään oikeudessa kotiarestisääntöjen rikkomisesta, koska yhdysvaltalainen mies oli vieraillut uimalla Suu Kyin rantatalossa. Oikeutta istuttiin Inseinin vankilassa, jonka ulkopuolella sadat mellakkapoliisit pitivät vartiota levottomuuksien pelossa.

Myanmaria hallitseva sotilasjuntta on kieltäytynyt tunnustamasta Aung San Suu Kyin johtaman oppositiopuolue NLD:n murskavoittoa vuoden 1990 vaaleissa. Viimeisimpien syytteiden tarkoitukseksi on arveltu Suu Kyin pitämistä vangittuna ensi vuodelle luvattujen vaalien yli. Suu Kyi on viettänyt kotiarestissa lähes 14 vuotta 20:stä viime vuodesta.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vieraili Myanmarissa viime viikonloppuna, mutta ei saanut pyynnöstään huolimatta tavata Suu Kyita. Ban on vaatinut Syy Kyin ja yli 2 000 muun poliittisen vangin vapauttamista. Lisäksi Ban puhui vierailullaan muiden poliittisten uudistusten puolesta. Myanmarin sotilasjuntta on luvannut järjestää parlamenttivaalit ensi vuoden aikana.

DPA, AP, Reuters, YLE Uutiset

Friday 10 July 2009

Aung San Suu Kyin oikeudenkäynti jatkuu

Yangon. Burmassa oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin oikeudenkäynti jatkuu tänään. Puheenvuoron saavat nyt kaksi pidätetyn oppositiojohtajan puolesta puhuvaa todistajaa.

Puolustus on saanut luvan vain kahteen todistajaan. Suu Kyitä vastaan todistavia on jopa 14.

Suu Kyitä syytetään kotiarestin sääntöjen rikkomisesta. Syyte nostettiin, kun hänen luonaan vieraili toukokuussa luvatta amerikkalaismies.

Aasialaisten käsitys auttamisesta on toinen kuin lännen

Miksi ranskalaiset, brittiläiset ja amerikkalaiset sotalaivat partioivat ruoka- ja hätäapulasteineen lähellä Myanmarin rannikkoa auttaakseen hirmumyrsky Nargisin uhreja, mutta kiinalaiset tai malesialaiset laivat eivät?

Miksi Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö Asean oli niin hidas ja heikko, kun sen olisi pitänyt vastata luonnonkatastrofiin, joka tuhosi yhden sen jäsenmaista?

Länsimaiden julman sotahistorian ja siirtomaa-ajan valossa ei tunnu todennäköiseltä, että olisimme luonnostaan aasialaisia myötätuntoisempia. Esimerkiksi buddhalaisuus korostaa myötätuntoa ja armoa yhtä paljon kuin kristinusko. Yksikään aasialaisista jäsenmaista ei myöskään vastustanut YK:n yleiskokouksen vuonna 1948 hyväksymää ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta.

Kulttuurieroja voi kuitenkin piillä käsityksissä myötätunnon jakamisen tavoista. Kaikille kuuluvan tasavertaisuuden ja oikeuksien ihanne juontaa ainakin osaksi länsimaisen sivistyksen historiasta; tästä kertoo kehitys Sokrateen ajan luonnonoikeudesta kristinuskoon ja Ranskan vallankumouksen ihmisoikeuksien julistukseen.

Länsimaiden kansat eivät ole aina eläneet ihanteidensa mukaisesti, mutta ovat sittemmin rakentaneet niiden toteuttamiseksi lukuisia instituutioita sekä Eurooppaan että muualle. Toistaiseksi ei ole vastaavaa aasialaista instituutiota, jonka tehtävänä olisi suojella oman maanosan saati koko maailman ihmisoikeuksia.

Kiinassa ja muualla Aasiassa kritisoidaan usein länttä siitä, että ihmisoikeuksia käytetään tekosyynä "läntisten arvojen" istuttamiseksi entisten siirtomaiden kansalaisiin. Syyttely on yleistä varsinkin itsevaltaisissa maissa, joissa yleismaailmalliset ihmisoikeudet koetaan uhaksi valtamonopolille.

Ihmisoikeuksien vastustaminen ei silti rajoitu itsevaltiaisiin. Useissa Aasian maissa jonkin asian kannattaminen tuo väistämättä mukanaan velvoitteita. Tämä voi olla syy siihen, etteivät ihmiset aina halua puuttua toistensa tekemisiin.

Aasialaisessa kulttuurissa koetaan velvollisuudeksi huolehtia omasta perheestä, ystävistä ja jopa maanmiehistä. Maailmanlaajuinen hyväntekeväisyys sen sijaan on liian abstrakti ajatus ja haiskahtaa juuri siltä ei-toivotulta puuttumiselta toisten asioihin, mitä länsimaiset imperialistit {minus} ja kristityt lähetyssaarnaajat heidän jälkeensä {minus} harjoittivat liian kauan.

Käsitys "aasialaisista arvoista" on noussut esiin varsinkin Singaporen puheissa. Osaksi se on ollut kritiikkiä lännen yleismaailmallisiksi väittämiä totuuksia kohtaan.

Teorian mukaan aasialaisilla on omanlaisensa arvot, joihin kuuluu säästäväisyys, auktoriteettien kunnioittaminen, yksilön etujen väistyminen yhteisten etujen tieltä sekä usko siihen, ettei maiden pitäisi tunkea nenäänsä muiden asioihin. Näin selittyy myös se, miksi Kaakkois-Aasian hallitukset ja yleinen mielipide vastasivat niin nihkeästi Burman katastrofiin.

Käsitystä voisi kritisoida yksinkertaisesti väittämällä länsimaisia arvoja muita ylevämmiksi. Avarakatseisempaa olisi kuitenkin todeta, etteivät yksilön oikeuksien ja vapauden käsitteet missään nimessä ole vieraita myöskään ei-läntisille kulttuureille.

Taloustieteen Nobelilla palkittu tutkija Amartya Sen on todennut, että Intian hallitsijoista Ashoka (300-luku eaa.) ja Akbar (1500-luku) kannattivat moniarvoisuutta, suvaitsevaisuutta ja järjenkäyttöä kauan ennen Euroopan valistuksen aikaa. Hän on havainnut myös, ettei demokratioissa esiinny nälänhätää, koska tiedonkulun vapaus ehkäisee sitä.

Amartya Sen ymmärrettävästi arvostelee "aasialaisten arvojen" koulukuntaa terävin sanoin. Yleiseksi käsitykseksi on kuitenkin muotoutunut, että demokratia ja ihmisoikeudet olisivat leimallisesti länsimaisia malleja ja että esimerkiksi Kiinassa harjoitettu aasialaistyyppinen harvainvalta paitsi sopii aasialaisille länsimaista mallia paremmin myös tuottaa tehokkaammin tuloksia.

Demokratioissa päättäjien työrauhaa häiritsevät lobbarit, erityisryhmien intressit, yleinen mielipide, puoluepolitiikka ja niin edelleen, kun taas aasialaiset itsevaltiaat pystyvät tekemään epäsuosittuja mutta välttämättömiä päätöksiä.

Myanmarin ja Kiinan luonnonkatastrofit ovat asettaneet käsityksen tiukkaan testiin. Kiina on selvinnyt omalta osaltaan kohtuullisesti {minus} pitkälti siksi, että Myanmarin esimerkki, tiibetiläisten mielenosoitusten saama julkisuus sekä lähestyvät olympialaiset pakottivat hallituksen sallimaan tavallista vapaamman tiedonvälityksen. Voimme vain toivoa, että vapaudet laajenisivat ajan myötä.

Myanmar sen sijaan epäonnistui pahoin. Niin kävi myös Aseanille, vaikka se yritti hyvittää myöhästymistään parhaansa mukaan myrskytuhojen kaameuden paljastuttua.

Viime kädessä on tietysti yhdentekevää, pidämmekö itsevaltaisten maiden epäonnistumisia ja toisten asioihin puuttumattomuutta erityisen "aasialaisena". Olipa syy mikä hyvänsä, seuraukset ovat hirvittävät.

Kirjoittaja on ihmisoikeuksien professori Bard College
-yliopistossa Yhdysvalloissa.
© Project Syndicate

Wednesday 8 July 2009

Myanmarin maanvyörymissä jade-alueella kuoli 30

Yangon. Rankkasateiden aiheuttama maanvyörymä on johtanut noin 30 ihmisen kuolemaan Myanmarissa. Onnettomuus tapahtui Lonkhinin jadekaivoksella maan pohjoisosissa lähellä Phakantin kaupunkia.

Viikonlopun sateet veivät mennessään talot, jotka oli rakennettu kaivoksen kaatopaikalle, kertoi Yangonissa toimiva jadekauppias Reutersille. Myös viranomaislähteet vahvistivat kuulleensa vyörymistä ja uhreista.

Maanvyörymien aiheuttamat onnettomuudet ovat sadekauden aikana tavallisia alueella, joka on tunnettu rubiini- ja jade-esiintymistään.

Saturday 4 July 2009

YK:n pääsihteeri ei saa tavata Aung San Suu Kyita

Naypyidaw. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ei pääse tapaamaan Myanmarin eli entisen Burman pidätettyä oppositiojohtajaa Aung San Suu Kyita. Maata johtava sotilasjuntta kielsi tapaamisen, koska oikeudenkäynti Suu Kyita vastaan on kesken.

Ban sanoi olevansa syvästi pettynyt ratkaisuun. "Tämä on takaisku kansainväliselle yhteisölle ja menetetty tilaisuus (maan) johdolle", hän kuvaili.


Pääsihteeri on parhaillaan kaksipäiväisellä vierailulla Myanmarissa. Hän tapasi juntan johtajan Than Shwen sekä eilen että tänään, mutta pyyntö Suu Kyin tapaamisesta torjuttiin molemmilla kerroilla. Ban on lisäksi kehottanut junttaa vapauttamaan poliittiset vangit.


Suu Kyi on syytteessä kotiarestinsa ehtojen rikkomisesta. Syytteen takana on amerikkalaisen John Yettawin luvaton vierailu hänen talossaan toukokuun alussa.


Suu Kyi on kiistänyt tienneensä ennalta miehen saapumisesta.


Oppositiojohtajaa uhkaa jopa viiden vuoden vankeus.

Ban ei saanut tavata Aung San Suu Kyita

Kuva: Anita Maric / EPA

Myanmarissa vieraillut YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ei saanut oppositiojohtaja Aung San Suu Kyita. Ban sanoo olevansa hyvin pettynyt siitä, ettei Myanmaria hallitseva sotilasjuntta suostunut hänen pyyntöönsä.
Myanmarissa eli entisessä Burmassa perjantaina ja lauantaina vieraillut Ban tapasi juntan johtajan Than Shwen toistamiseen lauantaina. Ban kertoo Thanin sanoneen, ettei Ban voi tavata Suu Kyita, koska tätä vastaan on meneillään oikeudenkäynti, jota ei sovi häiritä.
- Tämä on takaisku kansainväliselle yhteisölle ja menetetty tilaisuus Myanmarin hallinnolle Ban sanoi Napyidawin lentoasemalla ennen, kun hän poistui maasta.
Suu Kyita syytetään kotiarestinsa sääntöjen rikkomisesta, koska yhdysvaltalainen mies ui hänen järvenrantataloonsa. Aresti oli juuri päättymässä, mutta nyt Suu Kyita uhkaa enimmillään viiden vuoden vankeusrangaistus.
Ban on vaatinut Suu Kyin ja Myanmarin muiden yli 2 000 poliittisen vangin vapauttamista. Lisäksi hän on puhunut vapaiden vaalien ja poliittisten uudistusten puolesta. Juntta on luvannut järjestää parlamenttivaalit ensi vuonna.
Hallinto harkitsee vakavissaan" poliittisten vankien vapauttamista
Kriitikot ovat pitäneet Banin matkaa riskialttiina. He ovat varoittaneet, että vierailua pidettäneen epäonnistumisena, jos Ban ei onnistu taivuttelemaan Myanmarin sotilasjunttaa vapauttamaan Suu Kyita.
Ban sanoi, että hän painosti Than Shweta "hyvin rajusti", jotta maan kaikki poliittiset vangit vapautettaisiin. Banin mukaan Myanmarin juntta "harkitsee vakavissaan" , että se vapauttaa osan poliittisista vangeista ennen vuodeksi 2010 suunniteltuja vaaleja.
Vierailunsa aikana Ban kävi alueilla, joilla Nargis-sykloni teki tuhojaan vuonna 2008.
Reuters, AFP

Friday 3 July 2009

YK:n pääsihteeri vaatii Myanmaria vapauttamaan oppositiojohtajan


YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vierailee perjantaina ja lauantaina Myanmarissa. Hän aikoo vaatia hallitsevaa sotilasjunttaa vapauttamaan poliittiset vangit ja järjestämään vapaat vaalit ensi vuonna. Johtava Myanmar-asiantuntija Robert Taylor ei kuitenkaan usko vierailun johtavan oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin vapauttamiseen.
Todelliselle dialogille Myanmarin juntan kanssa ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia edellytyksiä, sanoo Myanmarin eli entisen Burman politiikkaa eri yliopistoissa pitkään tutkinut englantilainen professori Robert Taylor.
- YK:n pääsihteerillä on kovat paineet näyttää länsimaille, että hän tekee edes jotain Myanmarin suhteen. En kuitenkaan odota vierailulta tuloksia. Myanmarin hallinto on vienyt edellytykset dialogilta esimerkiksi vangitsemalla oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin, Taylor sanoo YLE Uutisten haastattelussa.
Ban Ki-moon uudistaa Myanmarissa kansainvälisen yhteisön vaatimuksen vapauttaa Aung San Suu Kyi ja muut poliittiset vangit. YK:n pääsihteeri pyrkii keskustelemaan myös poliittisista uudistuksista ja Myanmarin synkästä ihmisoikeustilanteesta.
- Juntan kenraalit tuskin kuuntelevat YK-johtajaa tälläkään kertaa. Vastauksena vaatimuksiin he varmaankin esittelevät taas oman niin sanotun tiekarttansa demokratiaan, Taylor toteaa.
Opposition asema ehkä kohenemassa
Ensi vuonna Myanmarissa on määrä järjestää vaalit. Vapaita vaaleja ei ole näköpiirissä mutta professori Taylor arvioi, että vaaleista voisi silti seurata myönnytyksiä oppositiolle.
- Jos ihmisillä on mahdollisuus toimia vaaleissa ovelasti, voi oppositio saada lisää tilaa. Prosessi tulee olemaan joka tapauksessa hyvin hidas.
Mikäli oppositio osallistuu vaaleihin, se joutuu toimimaan niissä juntan ehdoilla. Tällä hetkellä pidetäänkin mahdollisena, että oppositio jättäisi vaalit väliin. Taylor arvioi, että juntta saattaa päästää YK:n vaalitarkkailijoita maahan, jos vaalit järjestetään.
Samaan aikaan kun YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vierailee Myanmarissa, jatkuu maassa epämääräinen oikeudenkäynti Nobel-palkittua oppositiojohtajaa Aung San Suu Kyitä vastaan. Myanmar-asiantuntija, professori Robert Taylor ei lähde arvailemaan Suu Kyin oikeudenkäynnin lopputulosta.
- En osaa ennustaa miten siinä käy, mutta arvelen oikeusprosessin pitkittyvän entisestään.
Suu Kyitä syytetään kotiarestisääntöjen rikkomisesta. Mystinen yhdysvaltalainen uimari tunkeutui Suu Kyin järvenrantataloon ja juntta sai syyn vangita arvostelijansa vähän ennen kuin tälle määrätty kotiaresti olisi päättynyt. Nyt oppositiojohtajaa uhkaa viiden vuoden vankeusrangaistus.
YLE Uutiset / Teemu Juhola