Vain Burma kylvää yhä henkilömiinoja

STT, AFP

Maailman valtioista enää Burma käyttää aktiivisesti henkilömiinoja. Kansainvälisen miinojen vastaisen kampanjan ICBL:n mukaan sekä miinojen käyttö että valmistus putoisivat vuonna 2009 alhaisimmalle tasolleen yli kymmeneen vuoteen.

ICBL:n vuotuisen Landmine Monitor -raportin mukaan miinojen vastaisessa työssä on edistytty, vaikka yksikään uusi valtio ei liittynyt henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen viime vuonna tai tämän vuoden alkupuolella. Vuonna 1997 solmittu sopimus on silti luonut painetta miinoista luopumiseen, järjestö päättelee.

Suomi on ilmoittanut tukevansa henkilömiinojen täyskieltoa ja liittyvänsä sopimukseen vuonna 2012.

Venäjä putosi vuonna 2009 ensimmäistä kertaa pois henkilömiinoja aktiivisesti käyttävien maiden joukosta.

Landmine Monitorin mukaan miinoja valmistetaan aktiivisesti vain Intiassa, Burmassa ja Pakistanissa.

http://www.ksml.fi/uutiset/ulkomaat/vain-burma

Suu Kyi tapaa poikansa 10 vuoden tauon jälkeen

22.11.2010 13:03

STT–AFP–DPA

Yangoon. Kotiarestista vapautettu Myanmarin (entisen Burman) oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi tapaa nuoremman poikansa noin kymmenen vuotta kestäneen eron jälkeen.

Suu Kyin asianajaja ja myanmarilainen viranomainen kertoivat maanantaina, että nuorempi poika Kim Aris on saanut viisumin Myanmariin.

33-vuotias Kim Aris asuu Britanniassa, mutta hän saapui aiemmin tässä kuussa Thaimaahan odottamaan äitinsä vapauttamista. Äiti ja poika keskustelivat vapauttamisiltana puhelimessa.

Suu Kyillä on kaksi poikaa, joista kumpaakaan hän ei ole tavannut kymmeneen vuoteen. Hän ei myöskään ole nähnyt lapsenlapsiaan.

Suu Kyin aviomies, brittiakateemikko kuoli vuonna 1999. Syöpää sairastanut aviomies olisi halunnut vierailla Myanmarissa vaimonsa luona, mutta ei saanut viisumia. Suu Kyi ei puolestaan uskaltanut poistua Myanmarista, koska pelkäsi, ettei pääse palaamaan.

http://www.hs.fi/ulkomaat

Suu Kyin pojalle viisumi Myanmariin

Kim Aris, nuorin Aung San Suu Kyin poika, tapasi äitinsä viimeksi vuonna 2000.

Kuva: EPA / Udo Weitz

Myanmarin eli entisen Burman oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi tapaa yhden pojistaan ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen. Myanmarin sotilashallitus on myöntänyt pojalle maahantuloviisumin.

Suu Kyin lakimiehen mukaan 33-vuotias Kim Aris pääsee tapaamaan äitiään odotettuaan viisumia useita viikkoja Thaimaassa.

Aris asuu Britanniassa ja tapasi äitinsä viimeksi vuonna 2000. Sen jälkeen Myanmarin sotilashallitus on toistuvasti kieltäytynyt myöntämästä viisumia Arisille.

Suuren osan ajastaan Suu Kyi on joutunut elämään kotiarestissa ja hän ollut haluton poistumaan kotimaastaan peläten, ettei hän enää pääsisi takaisin jatkamaan toimintaansa Myanmarin demokratian puolesta.

AP

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat

Ulkoasianneuvosto keskustelee Sudanista, Lähi-idästä ja Burma/Myanmarista

Lehdistötiedotteet, 19.11.2010 Ulkoasiainministeriö
Tiedote 338/2010

19.11.2010

EU:n ulkoasiainneuvosto kokoontuu 22. marraskuuta Brysseliin. Pääaiheita ovat Sudanin, Lähi-idän ja Burma/Myanmarin ajankohtaiset haasteet. Suomesta neuvoston kokoukseen osallistuu ulkoministeri Alexander Stubb.

Neuvosto keskustelee Sudanin tilanteesta ja EU:n toimista ennen tammikuussa pidettävää kansanäänestystä. Etelä-Sudan päättää äänestyksessä vuoden 2005 solmitun rauhansopimuksen mukaisesti itsemääräämisoikeudestaan eli siitä, säilyykö Sudan yhtenäisenä vai muodostuuko Etelä-Sudanista itsenäinen valtio. Suomi ja EU painottavat uskottavan ja rauhanomaisen kansanäänestyksen järjestämistä sekä rauhansopimuksen toimeenpanoa. EU on lähettänyt Sudaniin vaalitarkkailijoita, jotka seuraavat myös äänestäjien rekisteröintiä. Suomi on tukenut kehitysyhteistyövaroista Afrikan unionin ja Etelä-Afrikan entisen presidentin Thabo Mbekin johtamia välitystoimia rauhan edistämiseksi.

Ulkoministerit keskustelevat Lähi-idän rauhanprosessista sekä Libanonin, Iranin ja Irakin tilanteista. Suomi painottaa, että EU:n on seurattava tarkkaan Libanonin kiristyneen sisäisen tilanteen kehitystä ja pyrittävä takaamaan Libanonin erityistuomioistuimelle työrauha. Neuvosto antaa Libanonista päätelmät. Iranin ydinohjelmakiistassa Suomi jatkaa EU3+3-maaryhmän toiminnan tukemista ja kahden raiteen politiikkaa, eli neuvotteluratkaisun etsimistä ja pakotteilla painostamista. Irakista on tarkoitus antaa päätelmät. Suomi pitää tärkeänä edistystä Irakin hallituksenmuodostusprosessissa sekä huomion kiinnittämistä maan viimeaikaiseen, myös uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuneeseen väkivaltaan.

Neuvosto keskustelee edelleen EU:n jatkotoimista Myanmarissa, jossa järjestettiin tämän kuun alussa ensimmäiset vaalit yli kahteenkymmeneen vuoteen sekä vapautettiin oppositiojohtaja, rauhannobelisti Aung San Suu Kyi päiviä vaalien jälkeen. EU on jo tuominnut vaalit epädemokraattisina, joten nyt keskustelun keskipisteessä on maan lähipäivien ja -viikkojen kehityksen seuraaminen. Suomi kannattaa sellaista EU-politiikkaa, joka mahdollistaa keskusteluyhteyden kehittämisen poliittisten toimijoiden kanssa Myanmarissa. Samalla tulee myös jatkossa kiinnittää huomiota Myanmarin demokratiaprosessin puutteisiin.

Ulkoministerit kokoontuvat lounaalla valmistelemaan loppuvuoden huippukokouksia. Brysselissä pidettävältä EU-Venäjä-huippukokoukselta Suomi toivoo konkreettisia tuloksia erityisesti seuraavilla aihealueilla: yhteisymmärryksen aikaansaaminen Venäjän WTO-neuvotteluiden loppuunsaattamisesta, viisumivapauteen liittyvässä käytännön työssä eteneminen sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön tiivistäminen. Astanassa pidettävän Etyj-huippukokouksen valmisteluissa Suomi katsoo, että Etyjille tulee lähivuosina laatia konkreettinen työohjelma, joka tähtää uuden dynamiikan luomiseen. Tripolissa järjestettävän EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksen valmisteluissa painottuu unionin poliittisen roolin vahvistaminen Afrikan mantereella. Suomi korostaa kokouksessa tietoyhteiskuntateemaa sekä rauhaa ja turvallisuutta. Viimeisenä myös Brysselissä pidettävässä EU-Intia-huippukokouksessa painottuu vapaakauppasopimusneuvottelut sekä turvallisuus ja terrorismin vastainen yhteistyö.

Huippukokousten lisäksi neuvosto keskustelee EU:n strategisten kumppanuuksien kehittämisestä korkea edustaja Catherine Ashtonin johdolla. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n suhteita sen keskeisimpiin kumppaneihin kehitetään pitkäjännitteisesti. EU:n kolmasmaahuippukokouksista tulisi karsia rutiininomaisuus ja keskittyä tavoitteisiin.

Lisätietoja: lähetystöneuvos Lasse Keisalo, EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksikkö, puh. 09 1605 5330 tai 040 505 2046, ja ulkoministerin diplomaattiavustaja Mikko Hautala, puh. 09 1605 5005 tai 040 834 6758

TAUSTA: Aung San Suu Kyin rajoitettu vapaus

Myanmarin sotilasjuntan vangin, Aung San Suu Kyin, vapauttaminen on saanut maailmalla varovaista kiitosta. Vapautusta ei voikaan pitää merkkinä entisen Burman sotilasjuntan pehmeydestä. Päinvastoin. Suu Kyi joutuu miettimään jokaista sanaansa tarkkaan, ettei hän päätyisi uudelleen kotiarestiin.

Myanmar eli entinen Burma on eksoottinen Kaakkois-Aasian maa, jonka buddhalainen kulttuuri ja kovaotteinen sotilaskuri herättävät kummalla tavalla monien länsimaisten ihmisten kiinnostusta. Kun punakaapuiset munkit lähtivät kymmenin tuhansin osoittamaan mieltään sotilasjunttaa vastaan syksyllä 2007, tukimielenosoituksia pidettiin Suomessakin. Solidaarisuusinnossa työpaikoille tultiin punaisessa paidassa.

Ei siis ihme, että maailman tunnetuimman mielipidevangin tittelin saaneen Aung San Suu Kyin vapautus on hyvä uutinen. Suu Kyin henkilökohtaisille faneille ja kannattajille. Ihmisoikeuksien ja demokratian puolustajille. Myanmarin luonnonrikkauksia hamuaville kansainvälisille sijoittajille. Muuttuvatko maailman kovaotteisimpiin kuuluvan maan kasvot niin ihmisystävällisiksi, että sen kanssa voi vihdoin puristaa kättä?

Juntta on voimansa tunnossa

Suu Kyi esiintyi helpottuneena, mutta varovaisen oloisena puhuessaan vapautuksen jälkeen sadoille kannattajilleen kotinsa ulkopuolella Yangonissa eli entisessä Rangoonissa. Moni ihmetteli, miksei hän arvostellut kärjekkäämmin sotilaita, jotka olivat teljenneet hänen 15 vuodeksi vankeuteen, estäen mm. tapaamiset Britanniassa asuvien lasten kanssa. Sen sijaan hän ojensi rauhan kättä vangitsijoilleen.

Aung San Suu Kyi puhui kannattajilleen NLD -puolueensa päämajassa Yangonissa sunnuntaina.

Suu Kyillä on syynsä olla varovainen. Itse vapautustapahtuma kertoo osin siitä, että sotilasjuntta tuntee olevansa vahvasti vallan kahvassa. Vapautusta on pidetty merkkinä siitä, että kenraalit eivät koe oppositiojohtajaa enää minkäänlaisena uhkana. Suu Kyin NLD-puoluekaan ei ole enää uhka. Se boikotoi valheellisina pitämiään vaaleja, mistä syystä se lakkautettiin.

Marraskuun alun vaaleilla juntta on siirtämässä valtaa itse hyväksymilleen puolueille - edustajille, jotka ovat vaihtaneet sotilaspuvun longyihin, perinteiseen miesten saronkiin. Kenraali Than Schwetä tyynnyttää moni seikka. Armeija vaikuttaa tällä hetkellä uskolliselta vanhalle kenraalille. Oppositio on vaalien laillisuutta koskeneen kiistelyn takia hajanainen. Osa lukuisista etnisistä vähemmistöistä on saatu solmimaan rauhansopimuksia armeijan kanssa.

Maailma on muuttunut vankeusaikana

Niin Myanmarissa kuin maan ulkopuolellakin arvaillaan nyt kuinka näkyvän poliittisen roolin pitkään päivänpolitiikan ulkopuolella ollut Suu Kyi ottaa. Toistaiseksi oppositiojohtaja on sanonut kuuntelevansa herkällä korvalla mitä hänen kannattajansa tahtovat. Vankeusvuosinaan hän on pystynyt pitämään ulkomaailmaan vain rajoitettua yhteyttä, ja on jo hämmästellyt mm. kännyköiden yleisyyttä.

Arvailujen varassa on myös se, aiheuttaako vapautus uusia säröjä perinteisissä valtapiireissä. Herättävätkö Suu Kyin sovinnolliset puheet mahdollisesti pinnan alla ollutta kapinaa joissakin hallintoa edustavissa ihmisissä.

Aung San Suu Kyi voitti edelliset parlamenttivaalit vuonna 1990 pitkälti siksi, että hän on Burman kansallissankarin, maan itsenäisyyden isänä pidetyn Aung Sanin tytär. Myös äiti oli tunnettu diplomaatti. Suu Kyi oli tullut vuonna 1988 kotimaahansa tapaamaan sairasta äitiään ja sattui keskellä nousevaa opiskelijoiden demokratialiikettä. Hän voitti kahdessa vuodessa kovassa poliittisessa kurissa elävien burmalaisten sydämet.

( AP Graphics Bank )

Burman kenraaleille hän pysyi kuitenkin aina sydämensä vieraalle vallalle myyneenä ja siksi sopimattomana valtaan. Olihan hän mennyt vuonna naimisiin brittiläisen Tiibet-tutkijan kanssa ja asettunut asumaan Oxfordiin.

Suuri henkilökohtainen uhraus

Aung San Suu Kyin kotiarestikierre alkoi jo hieman ennen vuoden 1990 vaalivoittoa. NLD sai yli puolet äänistä, mutta vaalitulos mitätöitiin. Seuraavana vuonna hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta vuodesta 1962 asti hallinnut juntta ei hellittänyt otettaan. Suu Kyi on tosin vapautettu kotiarestista lyhyiksi ajoiksi esimerkiksi vuosina 1995 ja 2002. Molemmilla kerroilla kannattajia innostaneet julkiset esiintymiset johtivat siihen, että vapaus päättyi lyhyeen.

Suu Kyille henkilökohtaisesti vapauden täytyy olla todella iso asia. Hän odottaa varmasti mm. Britanniassa asuvien lastensa tapaamista. Nuorempi poika, Kim Aris, odotti vapautusta Bangkokissa jonottamalla monasti evättyä viisumia Myanmariin. Hän tapaa äitinsä ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen, jos saa viisumin.

Koko vapautusuutinen näyttää toistaiseksi tuoneen rauhankyyhkyn sulan Myanmarin sotilasjuntan hattuun, mutta vaatii lisää aikaa ennen kuin voidaan arvioida johtaako yhden oppositiovangin vapautus maassa suurempaan muutokseen. Tarvitseeko Myanmarin johto myös eri arvomaailman omaavien länsimaiden tukea, vai riittääkö kumppanuus Kiinan kanssa?

Sari Taussi

Kirjoittaja on YLE Uutisten ulkomaantoimittaja

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/11/aung_san_suu_kyin_rajoitettu_vapaus_2144078.html

Suu Kyi kehotti myanmarilaisia vaatimaan oikeuksiaan

Päivitetty: 14.11.2010 17:23
Reuters–HS–AFP–STT–DPA

Soe Than Win / AFP

Kannattajat hurrasivat Myanmarin oppositiojohtajalle Aung San Suu Kyille tämän saapuessa demokratialiikkeen päämajaan Yangonissa sunnuntaina.

YANGON. Myanmarin eli entisen Burman oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi piti sunnuntaina ensimmäisen puheensa kannattajilleen seitsemään vuoteen. Suu Kyi kehotti paikalle saapuneita tuhansia ihmisiä tavoittelemaan demokratiaa ja vaatimaan oikeuksiaan.

"Demokratiassa kansa valvoo hallitusta. Minua kansa saa valvoa. Teidän on taisteltava oikeuden puolesta. Yksi nainen ei saa aikaan demokratiaa", Suu Kyi sanoi sunnuntaiaamuna Suomen aikaa Kansallisen demokratialiiton päämajan edessä.

Suu Kyi korosti myös sitä, että sananvapaus on demokratian perusta.

Kuluneista 20 vuodesta noin 15 kotiarestissa viettänyt Suu Kyi kuitenkin totesi, ettei hän ole täysin ajan tasalla, mitä kansan tahtoon tulee.

"Kertokaa, mitä haluatte. Haluan tietää, minkälaisia muutoksia kansan ajatuksissa on viimeisen vuoden aikana tapahtunut", Suu Kyi pyysi kannattajiltaan.

Suu Kyi kertoi myös, ettei kantanut kaunaa sotilasjunttaa kohtaan kotiarestin takia, sillä häntä oli kohdeltu hyvin. Hän toivoi, että hallitus kohtelisi myös kansaa hyvin.

Suu Kyi väläytti myös mahdollisuutta, että hän saattaisi olla valmis neuvottelemaan länsimaiden kanssa Myanmaria vastaan asetettujen pakotteiden purkamiseksi.

Aiemmin Suu Kyi on kannattanut pakotteita.

"Jos kansa todella haluaa purkaa pakotteet, harkitsen asiaa. Burma tarvitsee apua, ja pyydämme sitä kaikilta niin lännestä kuin idästäkin. Kaikki alkaa keskustelusta", Suu Kyi sanoi toimittajille puheen jälkeen.

Kommenttina väkijoukon suosionosoituksille Suu Kyi näytti välillä paperia, jossa hän kertoi "rakastavansa kansaa".

Seitsemän vuoden aika eristyksissä sai hänet ihmettelemään teknologian edistysaskelia ja etenkin kännyköiden leviämistä.

Suu Kyin Kansallisella demokratialiitolla ei ole mitään virallista roolia Myanmarissa, sillä puolue on julistettu laittomaksi. Viikonlopun aikana kävi selväksi, että myös muut demokratiamieliset puolueet asettavat toivonsa samaan "Ladyyn".

"Hän kuuluu koko kansalle", NLD:stä irtautuneen puolueen johtaja Khin Maung Swe sanoi.

Vastauksena Suu Kyi sanoi olevansa valmis yhteistyöhön kaikkien demokraattisten voimien kanssa.

Eri puolilla pääkaupunkia Rangoonia juhlittiin viikonloppuna kotiarestin päättymistä.

"Pidän häntä äitinäni. Toivon, että hän johtaa maan rauhanomaisesti valoisampaan tulevaisuuteen", sanoi 33-vuotias sähkömies Ko Aye Cho.

Aung San Suu Kyi vapautettiin lauantaina hänen oltuaan käytännössä seitsemän vuotta yhtäjaksoisesti Myanmaria hallitsevan sotilasjuntan pakottamana kotiarestissa.

Myanmarissa järjestettiin vain viikko sitten vaalit, joita ihmisoikeusjärjestöt ja monet länsimaat ovat yleisesti pitäneet pelkkänä näytöksenä.

Viralliset tiedotusvälineet kommentoivat kotiarestin päättymistä sanomalla, että Suu Kyi armahdettiin hyvän käytöksen vuoksi.

Myanmaria vaaditaan vapauttamaan lisää poliittisia vankeja

Päivitetty: 13.11.2010 17:46
STT–Reuters–AFP

Valokuvaajat ja kannattajat tungeksivat kuullakseen Myanmarin oppositiojohtajan Aung San Suu Kyin ensimmäiset sanat vapautumisen jälkeen.

Maailman johtajat kiittelivät lauantaina Myanmarin eli entisen Burman oppositiojohtajan Aung San Suu Kyin vapautumista kotiarestista, vaikka totesivatkin sen tapahtuneen turhan myöhään. Samalla Myanmarin sotilasjunttaa vaadittiin vapauttamaan myös muut poliittiset vangit.

Nimettömänä pysytellyt sotilashallinnon edustaja vakuutti uutistoimisto AFP:lle, että Suu Kyi on nyt "täysin vapaa" eikä mitään ehtoja ole asetettu hänen liikkumiselleen tai toiminnalleen.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoi Suu Kyin jatkaneen urheasti taistelua demokratian ja muutoksen puolesta, vaikka sotilasjuntta on tehnyt kaikkensa hänen hiljentämisekseen.

"Hän on minun sankarini ja inspiraation lähde kaikille, jotka pyrkivät edistämään ihmisoikeuksia Myanmarissa ja maailmalla", Obama suitsutti.

YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon vaati, ettei Suu Kyin toiminnalle aseteta uusia rajoituksia. Samoilla linjoilla oli presidentti Nicolas Sarkozy, jonka mukaan Ranska pitää tiukasti silmällä oppositiojohtajan elinoloja.

Suu Kyi ilmaantui vapauttamisensa jälkeen kotinsa edustalle puhumaan tuhansille hurraaville kannattajilleen.

"On aika olla hiljaa ja aika puhua. Ihmisten täytyy toimia sopusoinnussa. Vain silloin voimme saavuttaa tavoitteemme", rauhannobelisti sanoi.

Tämän jälkeen hän vetäytyi takaisin sisälle ensimmäiseen tapaamiseen NLD-puolueensa kanssa seitsemään vuoteen.

Myanmarissa arvioidaan olevan yli 2 100 poliittista vankia. Ihmisoikeusjärjestöt ja useiden maiden johtajat vaativat näiden vapauttamista.

EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso kehotti Myanmaria vapauttamaan ehdoitta kaikki, jotka on vangittu poliittisten mielipiteiden vuoksi. Myös Obama sanoi, ettei yhden vangin vapauttaminen riitä.

Amnesty International iloitsi vapauttamisesta mutta sanoi, että se vain lopetti laittoman rangaistuksen eikä sitä voi pitää viranomaisten hyvänä tekona.

Human Rights Watch -järjestö kutsui vapauttamista juoneksi, jolla sotilashallitus pyrkii kääntämään huomion pois äskettäin pidetyistä laittomista vaaleista.

Sotilasjuntta on pitänyt Suu Kyitä kotiarestissa ja vangittuna yhteensä viisitoista vuotta. Nyt päättynyt aresti ehti kestää seitsemän vuotta.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Myanmaria+vaaditaan+vapauttamaan+lis%C3%A4%C3%A4+poliittisia+vankeja/1135261613291

Amnesty: Myanmarin on vapautettava kaikki mielipidevangit

Ihmisoikeuspuolustajat, tiedotteet

13.11.2010

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International iloitsee tänään Daw Aung San Suu Kyin vapautumisesta, mutta vaatii Myanmarin (ent. Burma) hallitusta vapauttamaan välittömästi maan kaikki yli 2200 mielipide- ja poliittista vankia.

Daw Aung San Suu Kyi on Myanmarin tunnetuin mielipidevanki. 21 viime vuoden aikana hän on viettänyt yli 15 vuotta kotiarestissa. Hän oli yksi noin 2200 poliittisesta vangista ja mielipidevangista, joita pidetään kärsimystä aiheuttavissa olosuhteissa vain, koska he ovat käyttäneet oikeuttaan rauhanomaiseen mielenilmaisuun.

"Daw Aung San Suu Kyin vapautus on ilman muuta iloinen uutinen, vaikka se vain lopettaakin epäoikeudenmukaisen rangaistuksen, jota on pidennetty laittomasti. Kyseessä ei missään nimessä ole viranomaisten myönnytys", Amnesty Internationalin kansainvälinen pääsihteeri Salil Shetty sanoo.

"On tärkeää muistaa, että viranomaisten ei alkujaankaan olisi pitänyt vangita Daw Aung San Suu Kyita tai Myanmarin monia muita mielipidevankeja ja sulkea heitä poliittisen toiminnan ulkopuolelle."

Nobelin rauhanpalkinnon saaja on ollut vangittuna tai kotiarestissa 30.5.2003 alkaen, jolloin hallituksen tukemat rikolliset hyökkäsivät hänen saattueensa kimppuun Depayinissa. Hyökkäyksen seurauksena kuoli tuntematon määrä ihmisiä ja kymmeniä haavoittui. Nyt päättynyt kotiaresti oli kolmas, aiemmin häntä on pidetty kotiarestissa vuosina 1989-1995 ja 2000-2002.

"Viranomaisten on nyt taattava Daw Aung San Suu Kyin turvallisuus", Salil Shetty sanoo. "Myanmarin hallituksen on korkea aika vapauttaa maan kaikki mielipide- ja poliittiset vangit. Kansainvälisen yhteisön - kuten Kiinan, Intian, ASEANin ja YK:n - on yhdessä estettävä Myanmaria väärinkäyttämästä oikeusjärjestelmäänsä rauhanomaisesti mielipiteensä ilmaisevien ihmisten rankaisemiseen."

Myanmarissa on yhä yli 2 200 poliittista vankia. Maata hallitseva sotilasjuntta käyttää hyväkseen epätäsmällisiä lakeja, joiden perusteella rauhanomainen poliittinen toisinajattelu voidaan tuomita rikokseksi. Vankeja pidetään surkeissa oloissa, puutteita on sekä ruuassa että sanitaatiossa. Monilla vangeilla on terveysongelmia, joihin he eivät saa asianmukaista hoitoa. Useita vankeja on kidutettu pidätyksen ja kuulustelujen yhteydessä . Amnesty uskoo, että suuri enemmistö vangeista on mielipidevankeja, joita rankaistaan vain siksi, että he ovat käyttäneet vapauttaan mielipiteen ilmaisuun ja kokoontumiseen.

Monet tällä hetkellä vangittuina olevista ihmisistä osallistuivat vuoden 2007 "sahramivallankumoukseen" (Saffron Revolution), joka sai alkunsa öljyn ja kulutushyödykkeiden äkillisestä hinnannoususta. Kolmen viime vuoden aikana satoja poliittisia vankeja on siirretty syrjäisiin vankiloihin, mikä rajoittaa heitä pitämästä yhteyttä sukulaisiin ja juristeihin sekä saamasta terveydenhuoltoa. Ilmoituksia kidutuksesta ja muusta epäinhimillisestä kohtelusta tulee jatkuvasti.Punaisen ristin kansainvälistä komiteaa ei ole päästetty Myanmarin vankiloihin joulukuun 2005 jälkeen.

Lisätiedot:

Frank Johansson

Toiminnanjohtaja

Amnesty International, Suomen osasto

p. 050 367 6311

frank.johansson@amnesty.fi

Anu-Elina Autio

Tiedottaja

Amnesty International, Suomen osasto

p. 040 833 1532

anu-elina.autio@amnesty.fi

Taustatietoa:

Daw Aung San Suu Kyin vankeustuomion piti päättyä vuonna 2009, mutta vain kaksi viikkoa sitä ennen hänet pidätettiin uudelleen ja syytettiin kotiarestin ehtojen rikkomisesta. 11.8.2009 hänet tuomittiin kolmen vuoden vankeuteen oikeudenkäynnissä, jonka kansainvälinen yhteisö on tuominnut laajalti. Myöhemmin tuomio lievennettiin 18 kuukauden kotiarestiksi.

Daw Aung San Suu Kyi vapautetaan vain kuusi päivää sen jälkeen, kun Myanmarissa järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit 20 vuoteen. Vuoden 1990 vaaleissa Daw Aung San Suu Kyin johtama Kansallinen demokratialiike sai enemmistön parlamentin paikoista, mutta maata jo vuosikymmeniä hallinnut Myanmarin sotilasjuntta esti liikettä nousemasta valtaan.

Amnesty International vaatii Myanmarin kaikkien mielipidevankien vapauttamista. Heihin lukeutuvat muun muassa seuraavat henkilöt:

Opiskelijaliikkeen johtaja ja demokratia-aktivisti Min Ko Naing, 47, joka sai 65 vuoden vankeusrangaistuksen osallistumisestaan vuoden 2007 mielenosoituksiin.

All Burma Monks Alliance (ABMA) -yhteenliittymän U Gambira, joka sai 63 vuoden vankeusrangaistuksen osallistumisestaan vuoden 2007 munkkien johtamiin mielenosoituksiin.

67-vuotias U Khun Htun Oo, Shan Nationalities League for Democracy (SNLD) -järjestön johtaja, joka ei hyväksynyt hallituksen suunnitelmia uudeksi perustuslaiksi ja joka tuomittiin siksi 93 vuoden vankeuteen. Hän sairastaa diabetesta ja kärsii korkeasta verenpaineesta.

http://www.amnesty.fi/uutishuone/tiedotearkisto/2010/myanmarin-on-vapautettava-kaikki-mielipidevangit-1

Aung San Suu Kyi pääsi viimein vapaaksi

julkaistu tänään klo 13:07, päivitetty tänään klo 19:24
http://www.yle.fi/

Aung San Suu Kyi puhui lyhyesti kannattajilleen kotinsa edustalla vapauttamisensa jälkeen.

Myanmarin eli entisen Burman oppositiojohtajan Aung San Suu Kyin kotiaresti on päättynyt. Myanmarin hallitus vapautti Suu Kyin 18 kuukauden arestista lauantaina. Suu Kyi on ollut kotiarestissa yhteensä 15 vuotta 21 viime vuoden aikana.

Hymyilevä Suu Kyi, 65, puhui lyhyesti kannattajilleen kotinsa edustalla vapauttamisensa jälkeen. Sadat ihmiset ovat odottaneet vapautusta hänen asuntonsa edustalla perjantaista lähtien.

- Meidän on työskenteltävä yhdessä päämäärämme saavuttamiseksi, sanoi oppositiojohtaja hurraavalle väkijoukolle. Hän pyysi myös ihmisiä tulemaan sunnuntaina puolueensa päämajalle kuuntelemaan puhettaan.

Puheensa jälkeen Suu Kyi palasi sisään asuntoonsa. Uutistoimisto Reutersin mukaan hän valmistautuu pitämään kokousta NLD-puolueensa edustajien kanssa.

Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Viimeisen arestituomion oli määrä päättyä viime vuonna, mutta prosessia lykkäsi hänen kotiinsa tunkeutunut yhdysvaltalainen aktivisti.

Suu Kyin vapauttaminen on tulkittu ulkomailla liki 50 vuotta vallassa olleen sotilasjuntan yritykseksi saada tunnustusta maan poliittiselle kehitykselle. Myanmarissa järjestettiin viikko sitten vaalit, joiden tulosta pidetään yleisesti juntan junailemana.

Myanmarin valtiollinen televisio kertoi lauantaina, että Suu Kyin vapauttaminen on seurausta hyvästä käytöksestä kotiarestin aikana.

Suu Kyin asianajaja on varoittanut aiemmin, ettei hänen päämiehensä välttämättä tulisi hyväksymään sellaista ehdollista vapauttamista, joka sulkisi pois poliittisen toiminnan. Nimettömänä pysyttelevä sotilashallituksen edustaja sanoi lauantaina uutistoimisto AFP:lle, että Suu Kyi olisi vapautettu ilman ehtoja. Tietoa ei ole kuitenkaan vahvistettu virallisesti.

Uutisesta iloitaan myös ulkomailla

Aung San Suu Kyin vapautuminen kirvoitti tuoreeltaan lukuisia kommentteja ulkomailta. Niissä iloittiin demokratiajohtajan vapauttamisesta mutta vaadittiin samalla myös muiden poliittisten vankien vapauttamista.

Ensimmäisten kommentoijien joukossa oli Britannian pääministeri David Cameron, jonka mukaan vapautuksen olisi pitänyt tapahtua jo kauan sitten. Cameron kuvasi Suu Kyitä innoittajaksi kaikille, jotka uskovat sananvapauteen, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoi Suu Kyita sankarikseen ja vaati sotilasjunttaa vapauttamaan kaikki poliittiset vangit.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy puolestaan varoitti Myanmarin sotilasjunttaa rajoittamasta millään tavalla Suu Kyin liikkeitä tai ilmaisunvapautta. Vaatimukseen yhtyi EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso, joka patisti Myanmaria sallimaan Suu Kyille täydet poliittiset oikeudet ja vapauttamaan myös kaikki muut poliittiset vangit.

- Se on ainoa tapa varmistaa, että marraskuun 7. päivän vaalit ovat alku todelliselle demokratiakehitykselle, Barroso sanoi.

Myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kehotti sotilasjunttaa päästämään kaikki poliittiset vangit vapaaksi. Aung San Suu Kyita Ban ylisti inspiraatioksi muulle maailmalle ja moitti sitä, ettei tätä päästetty osallistumaan vaaleihin.

YK:n ihmisoikeuskomissaari Navi Pillay taas näki Suu Kyin vapauttamisen positiivisena merkkinä siitä, että Myanmarin viranomaiset ovat halukkaita etenemään kohti demokratiaa ja kansallista sovinnontekoa. Suu Kyillä on voi olla tärkeä asema tässä kehityksessä, Pillay sanoi.

Kaakkois-Aasian maiden järjestön Aseanin pääsihteeri Surin Pitsuswan sanoi olevansa erittäin helpottunut ja toivovansa, ettei Suu Kyitä enää pidätetä uudelleen.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tervehti uutista vapauttamisesta ilolla mutta totesi, että Myanmarissa on edelleen yli 2 200 poliittista vankia. Amnestyn mukaan Suu Kyita ei olisi alun perinkään pitänyt pidättää eikä hänen vapauttamistaan voida siten pitää myönnytyksenä sotilasjuntalta.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch puolestaan pitää vapauttamista juntan kyynisenä juonena, jolla se yrittää vaimentaa vaalien nostamaa kritiikkiä.

Myanmarin sotilashallintoa tukeva Kiina ei ole toistaiseksi kommentoinut virallisesti Suu Kyin vapauttamista. Kiinan valtiollisen uutistoimiston Xinhuan tekstissä Suu Kyitä kuvattiin kuitenkin lauantaina "merkittäväksi poliittiseksi hahmoksi".

Reuters, AP, AFP

Myanmar arpoo Suu Kyin vapautumista

11.11.2010 16:22

STT–AFP–DPA

Hs.fi

Rangoon/Bangkok. Toivo Myanmarin (Burman) oppositiojohtajan Aung San Suu Kyin pikaisesta vapautumisesta elää yhä, vaikka maan korkein oikeus hylkäsi tämän valituksen kotiarestista. Oppositiojohtaja on viettänyt 20 viime vuodestaan yhteensä 15 eristettynä kotiinsa.

Suu Kyin odotetaan vapautuvan lauantaina, jolloin hänen tuorein kotiarestituomionsa päättyy. Arestia jatkettiin viime vuonna puolellatoista vuodella omituisen tapahtuman seurauksena, kun amerikkalainen mies ui kutsumatta hänen kotiinsa.

Vapauttamisesta päättää maan sotilasjuntan johtaja, kenraali Than Shwe, jonka suunnitelmista ei ole herunut muuta kuin huhuja. Osa myanmarilaisista epäilee tämän keksivän vieläkin jonkun verukkeen jatkaa Suu Kyin vangitsemista.

Jos Suu Kyi vapautetaan lauantaina, se tapahtuu vain kuusi päivää Myanmarin vilpillisiksi todettujen vaalien jälkeen. Vaaleissa juntta sai ylivoimaisen voiton.

Thaimaassa asuva analyytikko Aung Naing Oo epäilee Suu Kyin vapautuksen olevan se hinta, jonka juntta on valmis maksamaan väistääkseen kansainvälisen yhteisön arvostelun vaalivilpistä.

"Vapauttaminen kertoo, että juntta on varma asemastaan. Muuten Suu Kyitä ei vapautettaisi."

Vaikka Suu Kyi pääsisikin kotiarestistaan, hän tuskin voi jatkaa poliittista uraansa esteittä. Analyytikon mukaan juntta ei ota tällaista riskiä.

"Jos Suu Kyi tekee väärän liikkeen, hänet vangitaan heti."

Suu Kyi on pitkästä arestistaan huolimatta yhä erittäin suosittu kotimaassaan. Kun hänet edellisen kerran vapautettiin vuonna 2002, valtavat ihmismassat seurasivat häntä joka paikkaan.

Suu Kyin NLD-puolue boikotoi Myanmarin vaaleja. Siitä irtautunut NDF osallistui vaaleihin, mutta varsin heikolla menestyksellä. Nyt Myanmarissa jännitetään, yhdistyykö demokraattinen oppositio taas Suu Kyin taakse.

Myös juntan seuraavaa siirtoa odotetaan kiinnostuneina. Sen edustajat saivat vaaleissa ylivoimaisen enemmistön parlamenttipaikoista, mikä antaa sille mahdollisuuden muuttaa lakeja mielensä mukaan.

Yhden teorian mukaan Than Shwe aikoo jättää tehtävänsä armeijan johdossa ja nimityttää itsensä presidentiksi. Parlamentille jäisi vain kumileimasimen osa.

Pääseekö Aung San Suu Kyi kotiarestista?

10.11.2010 8:52

/keskustelut.iltasanomat.fi

Burmaa hallitseva sotilasjuntta valmistautuu vapauttamaan oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin, joka on istunut jo vuosikausia kotiarestissa.

Voi toki olla, että sotilasjuntta keksii vielä jonkun syyn arestin jatkamiseen, eikä hän vapaudu vieläkään.

Mielestäni on kummallista, että kansainvälinen yhteisö ei ole saanut painostettua Burmaa vapauttamaan kuuluisaa toisinajattelijaa, joka on voittanut myös Nobelin rauhanpalkinnon.

Tyyni Mieli

Vastaa viestiin

VIESTIT 2/6 Häjy 10.11.2010 9:04 Tyyni Mieli : Burmassa ei taida olla mitään sellaista, mikä länsimaita kiinnostaisi. Tällöin yhdellä sotilasjuntalla ei ole niin väliä, koska ei noilla ole ydinaseitakaan. Lisäksi nuo eivät kai ole uhanneet länsimaita kostoilla.

Mitä toisinajattelijaan tulee, niin kaipa tuolle sattuu kohta "onnettomuus". Tai sitten tuota seurataan, ja kaikki toisinajattelijan kontaktihenkilöt napataan vankilaan.

Lopulta käy niin, että kun vallanpitäjät eivät toisinajattelijoiden ohjeita kuuntele, valtionhoito menee metsään (tai viidakkoon), ja tapahtuu vallankumous. Toisinajattelijathan yrittävät lähinnä kertoa, että miksei valtion nykyiset puuhat toimi, ja että miten hommaa pitäisi kehittää.

Vastaa viestiin 3/6 Donna 10.11.2010 9:31 Tyyni Mieli : Suoraan sanoen, mahtaako vähempää kiinnostaa. Jollei maa pysty muuttamaan, ei sitä pysty tekemään kukaan muukaan. Vai haluaisitko paikalle kansainväliset rauhanturvajoukot? Kutsuisitko NATOn?

Vastaa viestiin 4/6 topi t 10.11.2010 9:59 Tyyni Mieli : Todennäköisesti ei, sillä siellä on kieroutunut oikeuskäytäntö.

Vastaa viestiin 5/6 Miksi näin 10.11.2010 10:16 Tyyni Mieli : Aung San Suu Kyille on turvallisempaa itselleen olla arestissa. Oppositiossa on varmaan myös valtakilpailua. Se, että on suosittu kansanjohtaja ei välttämättä tarkoita, että on hyvä maanjohtaja. Sotilasjuntta on ilmeisesti ottanut tämän huomioon.

Vastaa viestiin 6/6 Ben Olof 10.11.2010 11:53 Häjy : (2): "Burmassa ei taida olla mitään sellaista, mikä länsimaita kiinnostaisi."

Myanmarin sotilasjuntta istuu vallassa tasan niin kauan kuin sen tukija Kiina haluaa. Kiinan ollessa YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen eivät minkäänlaiset YK:n pakotteet onnistu.

Myanmarin kulissivaalit osa harkittua ohjelmaa

9.11.2010 3:00

Helsingin Sanomat

Myanmar eli entinen Burma on viime vuosikymmenet ollut vanhanaikainen diktatuuri, jossa sotilaat ovat hallinneet maata ilman parlamenttia ja komentaneet myös valtaosaa taloudesta. Sunnuntain parlamenttivaalit olivat osa vuosia valmisteltua ohjelmaa, jolla sotilasjohto aikoo muuttaa hallinnon julkisivua.

Kenraaleilla on pintaremonttiin useita syitä. Sotilashallitusta lähes 20 vuotta johtanut Than Shwe on jo 77-vuotias ja haluaa valtion rakenteita vakauttamalla varmistaa itsevallan jatkumisen. Talous tarvitsee muitakin vauhdittajia kuin vaikutusvallasta kilpailevat Kiinan ja Intian. Siviilivallan kulissi voi ehkä saada Yhdysvallat ja EU:n löysäämään diktatuurin vastaisia kauppa- ja matkustusrajoituksia.

Vaaleissa vain johdon tukijoilla oli edellytykset menestyä. Uusi parlamentti valitsee lähikuukausina presidentin ja tämä vuorostaan siviilihallituksen, jolle sotilasjuntta muodollisesti siirtää vallan. Vaihtuvuus huipulla jää silti vähiin, koska suuri osa johdosta erosi sopivasti ennen vaaleja asevoimista ja aikoo jatkaa tehtävissään siviileinä.

Uuden parlamentin ensimmäinen kokoontuminen saattaa voimaan vuonna 2008 kansanäänestyksessä hyväksytetyn uuden perustuslain, joka takaa asevoimille pysyvästi johtavan aseman. Parlamenttipaikoista neljäsosa on määrätty aktiivisotilaille. Jo tämän kiintiön avulla asevoimat pystyvät estämään perustuslain muutokset.

Muutoksia on valmisteltu myös yksityistämällä runsaan vuoden aikana talouden avainlaitoksia, kuten satamia, kaivoksia ja polttoaineen jakeluverkkoja. Se on tehty paljolti piilossa julkisuudelta, mutta tarkoitus on ilmeisesti sekä edistää talouskehitystä että turvata tottelevaisten välikäsien tuella sotilaiden ote talous- ja liike-elämästä pitkälle tulevaisuuteen.

Parlamenttivaalien avulla sotilasjohto onnistui hajottamaan Myanmarin heiveröisen mutta moraalista arvostusta nauttineen opposition.

Kotiarestiin eristetty Aung San Suu Kyi ja toinen kunnioitettu oppositioveteraani Win Tin vastustivat vaaleihin osallistumista. Päätös oli heidän pitkän kamppailunsa valossa johdonmukainen, vaikka se käytännössä merkitsi Aung San Suu Kyin johtaman NLD-puolueen lakkauttamista.

Silti myös NLD:stä vaalien vuoksi irtautuneilla oppositiopoliitikoilla oli ymmärrettäviä syitä perustaa uusi puolue ja lähteä ehdokkaiksi. Kun Myanmaria on hallittu itsevaltaisesti pian puoli vuosisataa yhteen menoon, monet oppositiossa uskovat, että kehitystä voi tapahtua vain äärimmäisen pienin askelin. Silloin oljenkorsiinkin on tartuttava uskon ja toivon voimin.

Myanmarin kulissivaalit osa harkittua ohjelmaa

9.11.2010 3:00

Helsingin Sanomat

Myanmar eli entinen Burma on viime vuosikymmenet ollut vanhanaikainen diktatuuri, jossa sotilaat ovat hallinneet maata ilman parlamenttia ja komentaneet myös valtaosaa taloudesta. Sunnuntain parlamenttivaalit olivat osa vuosia valmisteltua ohjelmaa, jolla sotilasjohto aikoo muuttaa hallinnon julkisivua.

Kenraaleilla on pintaremonttiin useita syitä. Sotilashallitusta lähes 20 vuotta johtanut Than Shwe on jo 77-vuotias ja haluaa valtion rakenteita vakauttamalla varmistaa itsevallan jatkumisen. Talous tarvitsee muitakin vauhdittajia kuin vaikutusvallasta kilpailevat Kiinan ja Intian. Siviilivallan kulissi voi ehkä saada Yhdysvallat ja EU:n löysäämään diktatuurin vastaisia kauppa- ja matkustusrajoituksia.

Vaaleissa vain johdon tukijoilla oli edellytykset menestyä. Uusi parlamentti valitsee lähikuukausina presidentin ja tämä vuorostaan siviilihallituksen, jolle sotilasjuntta muodollisesti siirtää vallan. Vaihtuvuus huipulla jää silti vähiin, koska suuri osa johdosta erosi sopivasti ennen vaaleja asevoimista ja aikoo jatkaa tehtävissään siviileinä.

Uuden parlamentin ensimmäinen kokoontuminen saattaa voimaan vuonna 2008 kansanäänestyksessä hyväksytetyn uuden perustuslain, joka takaa asevoimille pysyvästi johtavan aseman. Parlamenttipaikoista neljäsosa on määrätty aktiivisotilaille. Jo tämän kiintiön avulla asevoimat pystyvät estämään perustuslain muutokset.

Muutoksia on valmisteltu myös yksityistämällä runsaan vuoden aikana talouden avainlaitoksia, kuten satamia, kaivoksia ja polttoaineen jakeluverkkoja. Se on tehty paljolti piilossa julkisuudelta, mutta tarkoitus on ilmeisesti sekä edistää talouskehitystä että turvata tottelevaisten välikäsien tuella sotilaiden ote talous- ja liike-elämästä pitkälle tulevaisuuteen.

Parlamenttivaalien avulla sotilasjohto onnistui hajottamaan Myanmarin heiveröisen mutta moraalista arvostusta nauttineen opposition.

Kotiarestiin eristetty Aung San Suu Kyi ja toinen kunnioitettu oppositioveteraani Win Tin vastustivat vaaleihin osallistumista. Päätös oli heidän pitkän kamppailunsa valossa johdonmukainen, vaikka se käytännössä merkitsi Aung San Suu Kyin johtaman NLD-puolueen lakkauttamista.

Silti myös NLD:stä vaalien vuoksi irtautuneilla oppositiopoliitikoilla oli ymmärrettäviä syitä perustaa uusi puolue ja lähteä ehdokkaiksi. Kun Myanmaria on hallittu itsevaltaisesti pian puoli vuosisataa yhteen menoon, monet oppositiossa uskovat, että kehitystä voi tapahtua vain äärimmäisen pienin askelin. Silloin oljenkorsiinkin on tartuttava uskon ja toivon voimin.

Ei yllätystä Myanmarissa: valta jää armeijalle

Sotilasjuntan tukema USDP-puolue on voittamassa Myanmarin eli entisen Burman parlamenttivaalit. Valta on siten jäämässä tiukasti armeijan käsiin.

Juntan hallitsemassa maassa pidettiin sunnuntaina ensimmäiset parlamenttivaalit 20 vuoteen.

USDP:n edustajan mukaan puolue saa jopa 80 prosenttia kaikista paikoista. Kaksi suurinta demokraattista puoluetta ovat myöntäneet tappionsa.

USDP:n ainoaksi todelliseksi kilpailijaksi povattiin ennakkoon NUP-puoluetta, joka sekin saa tukensa asevoimilta.

Länsimaat ovat tuominneet vaalit vilpillisinä. Oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi vietti vaalit kotiarestissa ja kehotti burmalaisia pidättäytymään äänestämästä.

Lähellä Thaimaan rajaa sijaitsevassa Myawaddyn kaupungissa vaalit ovat johtaneet väkivaltaisuuksiin armeijan ja karen-vähemmistön kapinallisten välillä. Noin 20 000 ihmistä on paennut kahakoita Thaimaan puolelle.

STT-Reuters-AFP

Myanmar äänesti sotilasjuntan tiukassa kontrollissa

Myanmarin vaalihuoneet ovat sulkeutuneet ensimmäisissä parlamenttivaaleissa 20 vuoteen. Silminnäkijöiden mukaan äänestysinto on jäänyt hyvin alhaiseksi. Valtaapitävän sotilasjuntan uskotaankin järjestäneen vaalivoiton sitä tukevalle puolueelle.

Äänestysinto näyttää jäävän alhaiseksi sotilasjuntan hallitsemassa Myanmarissa. Monet myanmarilaiset ovat jättäneet äänestämästä, koska hyvin harvat uskovat vaalien muuttavan suljettua maata.

Silminnäkijöiden mukaan useat ihmiset lähtivätkin sunnuntaina temppeleihin vaalihuoneiden sijaan. Edes suurimmissa kaupungeissa äänestyspisteillä ei ole havaittu ruuhkaa.

- Me nukahdamme kohta, tylsistynyt vaalivirkailija kertoi Yangonin kaupungissa.

Myös Myanmarin sotilasjuntta pysyi hiljaa vaalipäivän sujumisesta. Edes tunteja vaalihuoneiden sulkeutumisen jälkeen valtion radio- ja televisiokanavat eivät maininneet sanallakaan päivän vaaleja.

Tiedonkulkua häiritsivät sunnuntaina myös sähkökatkot ja internetin hidas toiminta. Sotilasjuntan uskotaankin katkovan internetin toimintaa estääkseen tiedon leviämisen vaalipäivänä.

Oppositio ja länsimaat kritisoivat vaaleja

Sekä Myanmarin oppositio että ulkomaiset tarkkailijat ovat arvostelleet vaaleja voimakkaasti.

Useita opposition edustajia on estetty osallistumasta vaaleihin. Muun muassa oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi pysyi sunnuntaina kotiarestissa.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman mukaan vaalit olivat kaikkea muuta kuin vapaat ja reilut. Myös Britannian ulkoministeri tuomitsi vaalit jyrkästi.

- Tämä tarkoittaa julman hallinnon palaamista jälleen valtaan, ulkoministeri William Hague sanoi.

Myanmarin eli entisen Burman sotilasjuntta on ollut vallassa 48 vuotta. Se on luvannut luovuttaa vallan siviileille vaalien jälkeen.

Parlamentin paikoista kuitenkin neljäsosa on varattu armeijan edustajille. Lisäksi sotilasjuntan uskotaan järjestäneen jo etukäteen suuren vaalivoiton sitä tukevalle USDP-puolueelle.

Edellisissä vaaleissa vuonna 1990 oppositio oli selvä voittaja, mutta sotilasjuntta mitätöi vaalituloksen.

AP, AFP, Reuters

Myanmar äänestää kyseenalaisissa vaaleissa

Myanmarissa äänestetään tänään ensimmäisissä parlamenttivaaleissa kahteenkymmeneen vuoteen. Sekä oppositio että ulkomaiset tarkkailijat ovat arvostelleet vaaleja voimakkaasti.

Myanmarissa eli entisessä Burmassa valtaapitävän sotilasjuntan katsotaan järjestäneen jo etukäteen vaalivoiton sitä tukevalle USDP-puolueelle. Se on muun muassa ainoa puolue, joka on asettanut ehdokkaita kaikissa vaalipiireissä.

Suositulla oppositiolla on ehdokkaita vain harvoilla äänestysalueilla ja monet opposition edustajat, muun muassa demokratialiikkeen keulakuva Aung San Suu Kyi, ovat joko vangittuina tai kotiarestissa.

48 vuotta vallassa ollut sotilasjuntta on luvannut luovuttaa vallan siviileille vaalien jälkeen. Parlamentin paikoista kuitenkin neljäsosa on varattu armeijan edustajille.

Edellisissä vaaleissa vuonna 1990 oppositio oli selvä voittaja, mutta sotilasjuntta ei pannut vaalitulosta voimaan.

AP, AFP, Reuters

Myanmarin oppositio syyttää sotilasjunttaa vaalipetoksesta

Myanmarissa valmistaudutaan sunnuntaisiin parlamenttivaaleihin, joiden tulos on opposition ja ulkomaisten asiantuntijoiden mukaan räätälöity jo etukäteen. Maata hallitseva sotilasjuntta käyttää keulakuvanaan kahta puoluetta, joiden uskotaan vievän lähes kaikki parlamenttipaikat.

Myanmarin eli entisen Burman kaksi tärkeintä oppositiopuoluetta syyttivät perjantaina sotilasjuntan suurinta tukipuoluetta huijauksesta ja äänestäjien uhkailusta.

Demokraattinen puolue ja Kansallinen demokratiavoima (NDF) syyttivät juntan keulakuvana pidettyä USDP-puoluetta siitä, että se on kerännyt laittomasti ennakkoääniä uhkailemalla ja lahjomalla äänestäjiä.

Opposition mukaan esimerkiksi Dawein kaupungissa viranomaiset ovat yrittäneet painostamalla saada 40 000 äänioikeutetun kaupungista 20 000 juntalle suosiollista ennakkoääntä.

Vaalit vain julkisivun kiillotusta

Länsimaisten asiantuntijoiden mukaan Myanmarin ensimmäiset vaalit 20 vuoteen ovat huijaus, jonka avulla sotilasjuntta aikoo jatkaa vallassa siviilijulkisivun takana.

Neljännes uuden parlamentin paikoista on jo valmiiksi varattu armeijalle. Juntan tärkein tukipuolue USDP on ainoana puolueena asettanut ehdokkaat kaikissa kansallisissa vaalipiireissä ja alueellisten parlamenttien vaalipiireissä.

Myanmarin tunnetuin oppositiojohtaja, Nobelin rauhanpalkinnon saanut Aung San Suu Kyi on pidetty kotiarestissa lähes jatkuvasti vuoden 1990 jälkeen, jolloin hänen puolueensa voitti vaalit. Sotilasjuntta ei kuitenkaan hyväksynyt vaalitulosta, ja tällä kertaa Suu Kyin puolue boikotoi vaaleja.

Suu Kyin lisäksi Myanmarissa arvioidaan olevan noin 2200 poliittista vankia.

Sotilasjuntta on luvannut luovuttaa vallan siviileille vaalien jälkeen. Demokraattisen julkisivun uskotaan houkuttelevan maahan lisää ulkomaisia investointeja.

Maahan ei ole päästetty ulkomaisia toimittajia eikä vaalitarkkailijoita.

AFP, Reuters, YLE Uutiset

Myanmar muutti julkikuvaansa ennen vaalejaan

Kuva: YLE

Kaakkois-Aasian sotilasdiktatuuri Myanmar on tehnyt kasvojenkohotuksen. Maa vaihtoi lippua, kansallislaulua ja virallista nimeäänkin yllättäen kaksi viikkoa ennen parlamenttivaaleja, joita se pitää siirtymisenä demokratiaan, mutta oppositio petoksena.

Myanmarin uusi lippu muistuttaa nyt erehdyttävästi Liettuan lippua. Siinä on keltainen, vihreä ja punainen vaakasuora kenttä, ja keskellä valkoinen viisisakarainen tähti.

Uudesta lipusta tiedotettiin televisiossa vain minuutteja ennen kuin viralliset lippuseremoniat pidettiin. Sitä ei edes ehditty saada kaikkiiin virallisiiin paikkoihin. Uusien lippujen myötä tuli määräys polttaa vanha lippu heti. Myös valtion virallinen vaakuna vaihdettiin uuteen.

Myanmarin, entisen Burman, virallinen nimi oli tähän päivään saakka Myanmarin unioni, nyt se on Myanmarin tasavallan unioni.

Vuonna 1962 vallan kaapanneet sotilaat muuttivat maan nimen Burmasta Myanmariksi 1989, vuosi sen jälkeen kun laajat vastalausemielenosoitukset sotilashallintoa vastaan oli murskattu.

Vaalit ovat demokratiaa tai petosta

Nimenmuutos johtunee marraskuun alussa pidettävistä parlamenttivaaleista, joita hallitseva sotilasjuntta pitää siirtymänä demoratiaan. Opposition, monien ulkomaiden ja YK:n mielestä tulevat vaalit ovat petos. Ne ovat ensimmäiset 20 vuoteen.

Edelliset vaalit voitti demokratiaa vaatinut oppositiopuolue, jota johti Aung Sang Suu Kyi, Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu poliitikko. Sotilasjuntta mitätöi vaalin tuloksen.

Suu Kyi on viettänyt kuluneesta 21 vuodesta 15 vankina tai kotiarestissa. Suu Kyin puolue on muodollisesti lakkautettu, koska se ilmoitti, ettei se osallistu 7. marraskuuta pidettäviin vaaleihin. Se kun ei usko Myanmarin suureen demokratiaharppaukseen.

Reuters, AP, YLE Uutiset

Ulkomaalaisille porttikielto Myanmarin vaaleihin

Myanmarin eli entisen Burman sotilasjuntta ei päästä ulkomaalaisia seuraamaan ensi kuun harvinaisia vaaleja. Vaalikomissio ilmoitti maanantaina, ettei ulkomaalaisia toimittajia päästetä maahan eikä vaaleihin myöskään huolita ulkomaalaisia tarkkailijoita.

Maassa asuvat ulkomaiset diplomaatit ja Myanmarissa toimivien YK-järjestöjen edustajat saavat kuitenkin tarkkailla vaalien sujumista ainakin pintapuolisesti. Vaaliviranomaiset kertovat järjestävänsä heille erityisen kierroksen vaalipäivänä.

Myanmarissa pidetään marraskuun 7:ntenä ensimmäiset parlamenttivaalit 20 vuoteen. Sotilashallinnon mukaan tarkoituksena on istuttaa demokratiaa sotilaiden viisi vuosikymmentä hallitsemaan maahan. Ulkomailla vaaleja pidetään lavastettuna tapahtumana, jonka tarkoitus on lähinnä pönkittää sotilaiden valtaa.

Viimeisimmät, vuonna 1990 järjestetyt vaalit voitti oppositiojohtajan Aung San Suu Kyin puolue NLD. Juntta kiisti kuitenkin vaalituloksen. Aung San Suu Kyi on ollut kotiarestissa lähes 20 vuotta lyhyitä taukoja lukuunottamatta.

Thaimaan armeija kertoi maanantaina varautuvansa etnisiin levottomuuksiin Myanmarin vastaisella rajallaan ja kiristäneensä valvontaa alueella. Armeija sanoo haluavansa estää karen-vähemmistöön kuuluvien kapinallisten siirtymisen Thaimaan puolelle rajaa sekä aseiden viennin Myanmarin puolelle.

Karen-kapinalliset ovat taistelleet Burman keskushallintoa vastaan ja suuremman itsehallinnon puolesta vuodesta 1948 eli Britannian siirtomaahallinnon päättymisestä lähtien.

Myanmarin sotilashallinto ilmoitti viime kuussa, ettei se salli äänestämistä lainkaan useilla levottomilla vähemmistöjen asuttamilla alueilla.

AP, AFP